Eemelin Blogi

GIS tutuksi

Olen tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija, joka on aina tutkiskellut kiinnostuneena karttoja. Kuitenkin vasta vuonna 2022 tajusin, että voin opiskeluissani yhdistää kaksi suurta kiinnostuksen kohdettani; ohjelmistot ja kartat.

Syksyllä 2022 suoritin Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssin, jonka perusteella sain haettua opinto-oikeuden geoinformatiikan sivuainekokonaisuuteen. Keväällä 2023 pääsinkin syventymään QGIS:n käyttöön Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla, mistä jaoin edistymistäni ja oivalluksiani tässä blogissa.

Kurssin jälkeen innostuin hakemaan töitä CGI:n Space & Geo yksiköstä, joka erikoistuu avaruus- ja paikkatietoa hyödyntäviin projekteihin. Sain paikan ja pääsin heti hyödyntämään kurssilla opittua käytännössä, mikä on vain entisestään kasvattanut mielenkiintoani geoinformatiikkaan.

Nyt on tullut taas aika jatkaa opiskeluja, tällä kertaa Geoinformatiikan menetelmät 2 -kurssin parissa ArcGIS Pro:ta käyttäen, sekä jakaa jälleen raportteja kurssin etenemisestä tänne blogiin.

Olen toteuttanut blogin Github Pages -sivuna yliopiston tarjoaman blogialustan sijasta. Blogin lähdekoodin löydät joko tämän linkin takaa tai Github-profiilistani, johon on linkki sivun alalaidassa.

Blogi julkaisut

  • 2.7 Taidot testiin

    Viimeisellä viikolla sovellettiin kurssin aikana läpikäytyjä analyysejä ja demonstroitiin mitä on tullut opittua. Tehtävänä oli tehdä pienimuotoinen suunnitelma uudesta laskettelukeskuksesta.

  • 2.6 Mittausten välillä

    Kuinka esittää pintamaisia ilmiöitä, kun mittauksista saadaan vain pistemäinen aineisto? Tähän kysymykseen löytyy monenlaisia ratkaisuja erilaisista interpolointimenetelmistä.

  • 2.5 Vaikuttavat näkymät

    Viikolla viisi syvennyttiin näkymäanalyyseihin, joihin sain jo pienen kosketuksen edellisen kurssin viimeisellä viikolla.

  • 2.4 Mikä ihmeen CORINE

    Neljännellä viikolla tutustuttiin CORINE-maanpeiteaineistoon ja yksinkertaisiin tietokantaliitoksiin. Lisäksi harjoiteltiin useista aineistoista ja työvaiheista koostuvien kokonaisuuksien automatisointia, tekemällä soveltuvuusanalyysi hyvistä telttapaikoista Kevon kanjonin alueella.

  • 2.3 Rasterianalyysejä

    Kolmannella viikolla jatkettiin Kevon kanjonin alueen tutkimista erilaisten rasterianalyysien muodossa. Käytössä oli monta aineistoa eri puulajien biomassoista alueella, sekä edellisellä viikolla käytetty korkeusdata ja siitä johdetut potentieaaliset uomat.

  • 2.2 Korkeusmallien maailmassa

    Viikon aiheena oli tutustua korkeusmallien ominaisuuksiin ja hyödyntämiseen. Tasojen metatietoihin tutustuttiin tarkemmin ja korkeusdatan pohjalta selvitettiin potentiaalisia jokiuomia hydrologisella mallinnuksella. Lisäksi harjoiteltiin muutaman rasterityökalun käyttöä.

  • 2.1 Toinen alku ja ArcGIS

    Pientä alkujähmeyttä oli heti havaittavissa omassa tekemisessä, kun olin saanut ArcGISin ensimmäistä kertaa auki. Vaikka olen jo QGISin käytöstä kartuttanut jonkin verran kokemusta, ei ArcGISin käyttö lähtenyt yhtä sujuvasti käyntiin kuin olin olettanut.

  • 1.7 Omatoimista aherrusta

    Viimeisellä kurssikerralla jokainen sai valita oman aiheen ja työskentely oli hyvin itsenäistä. Omaksi aiheekseni valitsin maastokartan luomisen maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla.

  • 1.6 Pisteitä vain?

    Kuudes kurssikerta alkoi pienellä ulkoilulla, jonka aikana tuotimme pistemäistä dataa Kumpulan ympäristöstä. Käytössämme oli Epicollect5-kännykkäsovellus, jonka avulla vastasimme eri sijainneissa muutamaan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvään kysymykseen.

  • 1.5 Bufferointia ja analyysejä

    Viidennellä viikolla kerrattiin QGISin piirtotyökalujen käyttöä ja opeteltiin käyttämään analyyseissä hyödyksi kohteiden etäisyyksiä toisistaan. Kamppailin myös ensimmäisen kunnon haasteen kanssa, törmättyäni viimeisessä tehtävässä virheellisiin geometrioihin. Keräsin kasaan hieman vinkkejä muille saman ongelman kanssa painiville.

  • 1.4 Ruutuja ja rastereita

    Viikon aiheina olivat ruutumuotoisen datan luominen vektoriaineiston pohjalta ja valmiiden rasteriaineistojen käsittely. Aiheet poikkesivat hieman aiemmilta kurssikerroilta, joissa oli pyöritty lähinnä vain vektorien ympärillä.

  • 1.3 Palasista kokonaisuudeksi

    Kolmannella kurssikerralla opettelimme yhdistelemään vektoreita kokonaisuuksiksi ja lisäämään niihin dataa ulkoisista lähteistä. Lisäksi pääsimme soveltamaan tähän mennessä oppimiamme asioita yhden kokonaisuuden luomiseen.

  • 1.2 Projektioiden pauloissa

    Toisessa työpajassa tarkasteltiin valintatyökaluja ja projektioiden aiheuttamia vääristymiä pinta-aloissa ja etäisyyksissä sekä pureuduttiin aineistorajapinoihin, joihin olinkin jo ehtinyt hieman tutustua edellisen viikon tehtävien yhteydessä.

  • 1.1 QGIS rutiini käyntiin

    Ensimmäinen työpaja antoi hyvän lähtölaukauksen kurssille. QGIS oli minulle jo hieman entuudestaan tuttu Johdatus geinformatiikkaan -kurssilta, jonka kävin lukuvuoden ensimmäisessä periodissa. Varsinaista käyttörutiinia ei kuitenkaan tuona aikana ehtinyt syntyä, joten pieni kertaus perusteista oli paikallaan.

subscribe via RSS