Viimeisellä viikolla sovellettiin kurssin aikana läpikäytyjä analyysejä ja demonstroitiin mitä on tullut opittua. Tehtävänä oli tehdä pienimuotoinen suunnitelma uudesta laskettelukeskuksesta.

Alueen valinta ja pohja-aineisto

Ensin piti löytää sopiva alue, josta etsiä keskukselle optimaalista sijaintia korkeusdatan avulla. Hain paikkatietoikkunasta eri nimisiä vaaroja ja tarkastelin aluiden korkeuskäyriä maastokartalta. Lopulta päädyin Pielisen ja Koitereen välille, missä näytti olevan huomattavan paljon korkeusvaihtelua. Latasin alueelta yhdeksän karttalehden korkeusdatan Paitulin latauspalvelusta.

Paitulista ladatut korkeusmallit

Yhdistin aineistot yhdeksi korkeusmalliksi Mosaic To New Raster -työkalulla. Loin korkeusmallin pohjalta HillShade tason ja toteutin Slope-analyysin, jonka tuotoksessa visualisoin 10°-55° jyrkät rinteet kurssimateriaalissa kuvatun vaikeusasteikon mukaa.

Näiden visualisointien ja mittaustyökalun avulla valitsin rinteen, jossa oli laajoja yhtenäisiä vaikeusasteikon kriteerit täyttäviä alueita ja pituutta useampi sata metriä.

Visualisoitu Slope-taso ja HillShade-tasolla paranneltu korkeusmalli

Aineistojen valmistelu

Seuraavaksi aloin valmistella aineistoja soveltuvuusanalyysiä varten. Aluksi loin kolme uutta vektori-tasoa: Alue, Rinnehahmotelma ja Palveluhahmotelma.

Alue-tasolle piirsin laatikon tutkittavan alueen ympärille. Asetin tämän tason Geoprocessing Environment -asetuksissa Processing Extent ehdoksi, jotta tulevat analyysit toteutettaisiin kaikki vain tutkittavalta alueelta.

Rinnehahmotelma-tasolle piirsin silmämääräisesti hahmotelmat rinteistä. Varmistin Slope-tason ja HillShade-tasolla parannellun korkeusmallin perusteella, että rinteet olivat tarpeeksi jyrkkiä eivätkä vaihdelleet vähän väliä suuntaa ylös alas.

Palveluhahmotelma-tasolle rajasin alueet rinteiden lähellä, jotka olisivat potentiaalisesti tarpeeksi tasaisia rakennuksia, parkkipaikkoja tai muuta infrastruktuuria varten.

Lopuksi laitoin rinne- ja palveluhahmotelmat mukailemaan korkeusmallia Interpolate Shape-työkalun avulla.

Hahmotellut rinteet ja alueet palveluille

Suunnitelman toteutus

Aloin suunnitella ModelBuilderilla työputkea, joka tuottaisi korkeusmallin ja hahmotelmieni perusteella polygonitasot todellisista rinteistä ja sopivista palvelualueista.

ModelBuilderin työvaiheet

Työputken ensimmäisessä vaiheessa luodaan korkeusmallista Slope- ja Aspect-tasot joista tehdään Reclassify-työkalulla kolme maskia: pohjois-kaakko välille suuntautuvat rinteet, 10°-55° jyrkät rinteet ja tasaiset alueet (0°-7°). Jyrkistä rinteistä ja rinteensuunta maskista luodaan vielä Raster Calculator -työkalulla yhdistelmämaski.

Seuraavaksi yhdistelmä maskista ja tasaisten alueiden maskista luodaan polygonitasot Raster To Polygon -työkalulla. Lisäksi rinnehahmotelmien ympärille luodaan rinnealueita kuvaavat 10m bufferit.

Lopuksi Clip-työkalulla leikataan buffereista pois lasketteluun sopimattomat alueet yhdistelmämaskista luoduilla polygoneilla ja palveluhahmotelmista liian jyrkät alueet tasaisten alueiden polygoneilla.

Pitkien rinteiden väliin jäi pieni tasainen alue. Tutkin vielä mittaustyökalulla mahtuisiko paikalle rakennus vai sopisiko se paremmin esimerkiksi hiihtohissin poistumispaikaksi.

Pitkien rinteiden välissä on tilaa esimerkiksi hyvän kokoiselle rinnekahvilalle

Valmis suunnitelma

2D- ja 3D-näkymät Uuronvaaran laskettelukeskus -suunnitelmasta

Suunnitelmaa olisi voinut vielä täydentää hiihtohisseillä ja teillä, jotka eivät vaadi yhtä tasaisia alueita kuin muut palvelut. Soveltuvuusanalyysiä olisi voinut myös parantaa lisäaineistoilla, esimerkiksi varmistamalla, että maaperän koostumus on sopivaa rakennettavalle infrastruktuurille. Biomassa-aineistojen avulla olisi myös mahdollista selvittää kuinka paljon metsää joudutaan kaatamaan keskuksen tieltä.

Suunnitelman toteutus sujui ilman suurempia vaikeuksia ja tuntuukin, että kurssin aikana on syntynyt hyvä rutiini ArcGISin käytössä. Loppujen lopuksi työskentely on hyvin samanlaista kuin QGISin kanssa ja hyvien tiedonhakutaitojen ansiosta ongelmat analyysien kanssa ovat vain hidasteita eivätkä esteistä.

Kurssin hyödyllisin oppi on ollut ModelBilderin olemassa olo. Lisäksi syventyminen hydrologisen mallintamisen ja näkyvyysanalyysin toimintaan konepellin alla oli erittäin mielenkiintoista.