Ensimmäinen työpaja antoi hyvän lähtölaukauksen kurssille. QGIS oli minulle jo hieman entuudestaan tuttu Johdatus geinformatiikkaan -kurssilta, jonka kävin lukuvuoden ensimmäisessä periodissa. Varsinaista käyttörutiinia ei kuitenkaan tuona aikana ehtinyt syntyä, joten pieni kertaus perusteista oli paikallaan.

Itämeren typpipäästöt

Ensimmäinen tehtävä palautti hyvin mieleen, mistä valikoista QGIS:n perus työkalut löytyvät. Kartta syntyi helposti ja suurimpana opetuksena olikin järkevän visualisoinnin pohtiminen teknisen toteutuksen sijaan. Koska työpaja eteni aikalailla esimerkkiä seuraten, jäi muutama asia karttatulosteessa epähuomiossa viimeistelemättä. Päädyinkin samaan kuin mm. T. Sahlberg ja P. Matero, jotka tekivät tulosteen uudestaan kotona. Tässä tehtävässä päädyin kirjoittamaan karttaselitteet englanniksi, sillä aineistokin oli englanniksi ja kartan aihe oli kansainvälinen.

Kuva 1: Itämeren typpipäästöjen osuus valtioittain

Opiskelijat väistötiloissa

Toisessa tehtävässä oli tarjolla kaksi vaikeustasoa: valmiin aineiston ja vektorikartan käyttäminen tai omavalintaisen aineiston etsiminen ja yhdistäminen rajapinnan kautta haettuun vektorikarttapohjaan.

Aloin ensin toteuttamaan karttaa valmiilla aineistolla, mutta totesin nopeasti toistavani vain ensimmäistä tehtävää uudella aineistolla. Tein kuitenkin kartan nopeasti loppuun vahvistaakseni rutiinia ja siirryin sen jälkeen tarkastelemaan vaikeampaa vaihtoehtoa.

Kuva 2: Valmiista aineistosta toteutettu karttatuloste

Kurssimateriaalissa oli annettu valmiiksi avoimen rajapinnan osoite, josta kartan kuntapohjan pystyi lataamaan suoraan QGISiin. Etsiessäni tietoa miten rajapintayhteys QGISiin asetetaan, harhauduin melkein heti tutkimaan mitä muita rajapintoja pystyn löytämään ja mitä kryptiset kirjainyhdistelmät rajapintojen yhteydessä tarkoittivat. Paljon Suomeen liittyvää dataa ja rajapintoja löysinkin avoindata.fi-palvelusta ja kirjainyhdistelmiä selvensi paikkatietoikkunan dokumentti “Mitä ovat WMS, WFS, WCS – ja mihin niitä tarvitaan?”.

Aineistoksi päätin valita Ylen julkaiseman “Väistötiloissa opiskelevat peruskoululaiset syksy 2018”, jonka sain ladattua csv-tiedostona.

Harjoitus lisäsi erityisesti ymmärrystäni WFS-rajapintojen toiminnasta, csv-tiedostojen tuomisesta QGIS-projektiin ja uuden datan liittämisestä olemassa oleviin geometrioihin.

Kuva 3: Opiskelijat väistötiloissa vuonna 2018

Lähteet: